Moni tuleva äiti toivoo, että imetys onnistuisi. He vastaavat vauvan ruokintaa koskeviin kysymyksiin toivovansa voivansa imettää. Se onkin täysin luonnollinen ja ymmärrettävä toive. Sen rinnalla usein vain kulkee ääneen sanomaton epäily siitä, että imetys ei jostain syystä ehkä onnistukaan, ja äiti jo odotusaikana varautuu henkisesti siihen, että hän ei kenties olekaan se onnekas, jonka imetys onnistuu. 

Tämän blogin tekstejä lukemalla (alkaen vuodesta 2015) voi saada paljon eväitä siihen, miten voi itse vaikuttaa imetyksen sujumiseen eikä ajatella, että sen onnistuminen on vain tähdistä kiinni. Jos ei ihan kaikkia tekstejä halua kahlata, tässä lyhyehkö kertaus aiheesta :) 

Fakta on, että suurimmalla osalla tuoreista äideistä (oli kyse sitten ensimmäisestä tai seitsemännestä lapsesta) imetyksen käynnistyminen vaatii työtä. Työllä tarkoitetaan sitä, että äiti joutuu käyttämään aikaa ja energiaa imetykseen ja vauvan opastamiseen rinnalle. Ideaalitilanteessa synnytyksen jälkeen äiti saa riittävästi opastusta niiltä terveydenhuollon ammattilaisilta, joilla on paljon oikeaa ja luotettavaa tietoa imetyksestä ja siitä, miten rinnat maitoa tekevät. Valitettavasti kovin moni äiti joutuu pärjäämään yksin tai huonoilla ohjeilla. Silloin on hyvä, jos on itse vähän jo perehtynyt aiheeseen etukäteen.

Mitä imetyksen onnistuminen sitten yleensä vaatii?

1) Riittävän tiheitä imetyksiä tai rintojen tyhjentämistä muuten. Vauvaa pitää jaksaa imettää. Monta kertaa vuorokaudessa, ja välillä pitkiäkin aikoja kerrallaan rintaa tiheästi vaihtaen. Tai jos vauva ei ime rintaa vaan saa maitonsa muuten, rintoja pitää tyhjentää pumppaamalla tai käsin lypsäen vähintään yhtä usein, kuin vauva syö. Nyrkkisääntönä on vähintään 10-12 tyhjennyskertaa vuorokaudessa ainakin ensimmäisten viikkojen ajan. Imetys siis vie aikaa. Mitä nuorempi vauva, sitä enemmän hän viihtyy rinnalla. 

2) Runsasta ihokontaktia. Vauvaa saa nukuttaa sylissä ja pitää lähellä. Ei ole mitään sääntöä siitä, että vauvan pitäisi nukkua muualla eikä äidin sylissä. Kun vauva saa olla sylissä, kohta yksi toteutuu aika kivasti lähes itsestään :) Sylissä pitämiseen voi avuksi ottaa kantoliinan tai kantorepun. Sylissä pitäminen ei tarkoita sitä, etteikö äiti saisi mihinkään liikkua.

3) Oikeaa ja tehokasta imuotetta. Kohdat 1 ja 2 auttavat vauvaa saamaan hyvän ja tehokkaan imuotteen, jonka avulla vauvan on mahdollista saada riittävästi maitoa masuunsa. Myös imetysasennolla on väliä: vauvan tulee olla koko etupinnaltaan ihan kiinni äidissä ja vauvan pään on oltava reilusti takakenossa. Alussa voi olla haastavaa saada vauva mukavantuntuiseen imetysasentoon, mutta harjoitus tekee tässäkin mestarin.

4) Luottamusta omaan kehoon. Rinnat tekevät maitoa sen mukaan, miten paljon ja tiheästi rintoja tyhjennetään. Jos on tarve lisätä muodostuvan maidon määrää, lisätään rintojen tyhjentämistä. Jos maitoa tulee liikaa, vähennetään rintojen yhtäaikaista tyhjentämistä. Rintojen ei tarvitse tuntua täysiltä, että vauva saisi riittävästi maitoa. Vauvan ei tarvitse nukkua pitkiä päikkäreitä, että vauva saisi riittävästi maitoa. Vauvan ei tarvitse imeä rintaa pitkään, että vauva saisi riittävästi maitoa. Ei kannata uskoa kaikkea, mitä imetyksestä ja kellosta kerrotaan ;) 
Kun vauva kasvaa syntymäpainon saavuttamisen jälkeen 140-170 g/vko, hän saa riittävästi maitoa. Se, miten tiheästi vauva käy rinnalla, kuinka monta rintaa haluaa syödä kerrallaan tai kuinka pitkään viihtyy rinnalla, riippuu siitä, minkälainen rintojen varastointikapasiteetti on ja minkälainen vauvan temperamentti on. Ja nämähän ovat hyvin äiti- ja vauvakohtaisia :)

Ja lopuksi on hyvä muistaa, että imetyksenkin intensiivisin vaihe on oikeasti hyvin lyhyt hetki naisen elämässä. Puhutaan kuukausista, ei vuosista :) Vauva on päivä päivältä vanhempi ja taitavampi. Ja myös vanhemmat oppivat ymmärtämään vauvaansa päivä päivältä paremmin.

Hyvin harvoin jos koskaan imetyksen onnistuminen on tuurista kiinni.