Pitkä aika on edellisestä postauksesta kulunut. Silloin Imetystukipuhelin meni lakkoon. Lakko kannatti: rahoitus jatkui. Paljon on sen jälkeen tapahtunut, eikä siitä sen enempää.

Omassa elämässäni pidin pienen tauon imetysasioissa. Kyllä vain, nuorimmaiseni (nyt 6,5-vuotias) vieroittui kunnioitettavassa neljän vuoden iässä. Vähän kyllä avitin, en voi kieltää. Meillä oli diili, että neljävuotiaaksi saa ammaa. Sen jälkeen on jo niin iso, ettei ammaa enää tarvitse. Ja kyllä, oma henkinen imetysrajani menee tuossa neljässä vuodessa. 

Toinenkin tauko imetysasioissa tapahtui. Jätin imetystukiryhmän vetämisen, toisin sanoen luovutin ryhmän uusiin käsiin. Ja lisäksi otin etäisyyttä myös vaikuttamispuoleen ja luottamustehtävään. Se kannatti.

Nyt olen jälleen mukana uusin voimin.

Ja paljon on imetyksen kentällä tapahtunut. Uusia toimijoita on tullut, uusia tapoja toimia on kehitetty. Käykääpä vaikka FB:ssä, missä on jos jonkinlaista imetykseen liittyvää: imetystukiryhmien omia sivuja, Imetyksen tuki ry:n sivuja, doulien sivuja... Oi, vain taivas jos sekään taitaa olla somessa rajana :)

Herättelen henkiin tätäkin blogia pikku hiljaa. Vaikka omat maitohanani ovat jo ehtyneet aikaa sitten (hah, paluu A-kuppiin oli tosiasia jo kolmisen vuotta sitten ;) ), on minulla varmasti sanani sanottavana imetyksestä. Pysykääpä kuulolla!