Yksi yleisimmistä imetykseen liittyvistä kysymyksistä kuuluu: "Kuinka pitkään pitää vauvan imeä rintaa, että takamaitoa alkaisi tulla?"

Vastaus on yksinkertainen: maidon rasvaisuus kasvaa pisara pisaralta :) Mitä enemmän rinta tyhjenee, sitä enemmän maidossa on myös rasvaa. Ei ole olemassakaan mitään aikaa (esim. 10 tai 15 minuuttia), jonka jälkeen rinta alkaisi tehdä rasvaisempaa takamaitoa. Nykyään ei enää pitäisi puhuakaan sellaisista käsitteistä kuin etumaito ja takamaito. Ne ovat usein hyvin harhaanjohtavia ja huolestuttavat tuoreita vanhempia ihan turhaan. 

Äidinmaidon rasvapitoisuuteen ei äiti voi vaikuttaa esim. syömällä rasvaisempia ruokia tai juomalla täysrasvaista lehmänmaitoa. Tällaiset ovat urbaaneja legendoja, jotka voisi jo ampua alas ja haudata syvänteisiin. Maidon rasvapitoisuuteen voi vaikuttaa vain imettämällä. Mitä tyhjemmästä rinnasta imettää, sitä rasvaisempaa maitoa se tekee. Näin rinnat toimivat. Jos vauvan kasvu on niukahkoa, vauvaan pitää saada menemään enemmän maitoa. Määrä on kuitenkin se merkittävämpi tekijä, ei rasvapitoisuus. Ainoa poikkeus on silloin, jos äiti on erittäin runsasmaitoinen ja imettää vauvaa täyden pinkeistä rinnoista vaihtaen imetysrintaa saman syötön aikana. Näissä tilanteissa voi käydä niin, että maito ei ehdi muuttua tarpeeksi rasvaiseksi. Usein vauvallakin silloin on masuvaivoja, vihreää vaahtokakkaa ja voimakasta pulautteluakin. 

Tärkeää on ymmärtää, että rinta tekee vain yhdenlaista maitoa.
Vertauskuvana voidaan ajatella kuumavesihanaa. Kun hanasta aletaan laskea kuumaa vettä, vesi ei aluksi ole kuumaa, vaan haaleaa. Mitä pidempään vettä valutetaan, sitä kuumemmaksi se muuttuu. Rinta toimii samalla periaatteella: mitä kauemmin rintaa tyhjennetään, sitä rasvaisemmaksi maito muuttuu. Rasvahiukkaset pääsevät liikkumaan hiljalleen rinnan tyhjetessä.

Mistä tiedetään, että rasvapitoisuus kasvaa rinnan tyhjentyessä? Tässä kuvaesimerkki:

kuva6KaisaNirkkonen.jpg

Rinnan tyhjenemisen eteneminen ja rasvapitoisuuden kasvu näkyy hyvin näistä ruiskuista. Vasemmanpuoleisessa ruiskussa on ihan ensiksi lypsetty maito, oikeanpuolimmaisessa lopussa lypsetty maito, ja kuudessa väliruiskussa kaikki siltä väliltä lypsetty maito. (Äiti imetti 3 vuorokauden ikäistä vauvaa pumppaushetkellä.) Maidon väriero on huomattava :) 

Toinen kuvaesimerkki:

kuva4LarissaLaine.jpg

Vasemmanpuolimmaisessa lasissa on maitoa, jonka noin kuukauden ikäisen vauvan äiti on lypsänyt täyden pinkeästä rinnasta 3-4 tunnin imetystauon jälkeen. Oikeanpuolimmaisessa lasissa olevan maidon sama äiti lypsi pitkän imetyssession jälkeen "tyhjästä" rinnasta. Jälleen väriero - joka merkitsee myös rasvapitoisuuden eroa - on merkittävä :) 

Erot rintojen välillä voivat myös olla suuret - tai pienet :) 

kuva2AnnikaPajuluoma.jpg

Vaaleampi maito on ns. etumaitoa (eli lypsetty ennen imetystä täydemmästä rinnasta) ja tummempi maito ns. takamaitoa (eli lypsetty imetyksen jälkeen "tyhjästä" rinnasta). Vasemmasta rinnasta on lypsetty välissä vielä n. 120 ml, mutta oikeasta on vain imetetty. Nämä maidot lypsänyt äiti imettää 4,5 kuukauden ikäistä vauvaa. 

Eron näkee jo pienestäkin määrästä maitoa, kuten tässä vuoden ja kolmen kuukauden ikäistä vauvaa imettävän äidin näytteestä näkee:

kuva3MaijuTalasoja.jpg

Vauvan ikä ei siis vaikuta siihen, miten rasvaista maitoa rinnat tekevät. 

Rasvapitoisuuden näkee monesti myös silloin, kun antaa maidon olla hetken jääkaapissa. Silloin maidon pinnalle nouseva rasvakerros, kerma, erottuu usein todella selvästi. Maito ei ole silloin mennyt pilalle, vaan homogenoimattomana tapahtuu luonnollinen separoituminen. Sama tapahtuu lehmänmaidollekin, jos sitä ei homogenoida. 

kuva7KaisaNirkkonen.jpg

Kolmen vuorokauden ikäisen vauvan äidin lypsämät maidot separoituneena. Äiti kertoi uuden herumisen tapahtuneen ruiskujen 4 ja 5 välissä, ja siinä näkyykin hyvin, miten rasvan määrä on suurempi. 

kuva5LarissaLaine.jpg

Ja noin kuukauden ikäisen vauvan äidin lypsämät maitoerät hetken säilytyksen jälkeen. Oikeanpuolimmaisessa lasissa näkyy rasvan separoituminen selvemmin kuin vasemmanpuolimmaisessa lasissa, jossa siinäkin on yläreunassa pienempi rasvakerros.

Sen sijaan, että äiti vaihtaa imetysrintaa kellon mukaan imettämällä ensin 15 min yhdestä rinnasta ja saman verran toisesta, kannattaa mieluummin seurata vauvaa ja imettää sen mukaan. Vauva voi imeä yhdellä rinnalla pidemmän tai lyhyemmän aikaa. Pääasia on, että imu on tehokasta. Sillä ei ole merkitystä, kuinka usein vauva käy rinnalla. Jos kasvu on niukahkoa, yhdellä imetyskerralla voi imettää useamman rinnan. Maidon rasvapitoisuus kasvaa, mitä tyhjempi rinta on. Siitä syystä, kun imettää rinnat A ja B toiseen kertaan, niistä tulee jo rasvaisempaa maitoa kuin ensimmäisellä kierroksella. 

Takamaitomysteeri on ratkaistu :) 

*

Kiitokset maitoa tähän blogientryyn ystävällisesti lypsäneille ja valokuvanneille äideille: Annika P., Maiju T., Larissa L. ja Kaisa N.!