Vauvan kasvu kertoo, saako vauva riittävästi maitoa. Alle puolivuotiaan vauvan olisi hyvä kasvaa vähintään 500 g/kk, mielellään kuitenkin keskimäärin 140-170 g/vko. Tällaisella kasvulla on selvää, että maito riittää huolimatta siitä, kuinka tiheästi tai harvoin vauva käy rinnalla tai kuinka pitkään hän rinnalla viihtyy.

Entä, jos vauvan kasvu selvästi hidastuu hyvän alun jälkeen ja jo ennen tyypillistä hidastumisikää (3-4 kk)? Siihen voi olla useita syitä:

• Hormonaalisen ehkäisyn aloittaminen. Pelkkää keltarauhashormonia sisältävien valmisteiden ei pitäisi vaikuttaa maidon määrää alentavasti tai herumista tiukentavasti, mutta useilla äideillä on se kokemus, että näin on tapahtunut. 
• Äiti on uudelleen raskaana. Raskauden aikana lisääntyvä estrogeeni on erittäin tehokas maidon määrän vähentäjä. 
• Imetysvälien keinotekoinen pidentäminen. Mitä enemmän imetystä äidintahdistetaan tai pyritään seuraamaan jotain tiettyä aikataulua, sitä helpommin käy niin, että rinnat eivät tyhjene riittävän usein, ja maitomäärä vähenee.
• Vauvan unikoulu. Yöimetykset ovat alkuvaiheessa tärkeitä, sillä ne pitävät prolaktiinitason ylhäällä, jotta rinnat tekisivät maitoa ahkerasti. Kun yöimetyksistä luovutaan tai hankkiudutaan eroon kovin aikaisin, tulee pitkiä aikoja imetysten väliin, ja tämä voi hyvinkin vaikuttaa maitomäärää vähentävästi.
• Vauvan kehnohko imuote. Jos maitoa on alussa tullut runsaasti, on mahdollista, että vauvan ei ole tarvinnut tehdä töitä rinnalla, vaan on riittänyt, että hän vain nielee suuhun suihkuavan maidon. Kun maidontulo tasaantuu 2-3 kuukauden kohdalla ja vauvan pitäisi tehdä itse enemmän töitä maidonsaannin suhteen, hän ei ehkä oikein osaakaan. Tai viitsi. Hyvään imuotteeseen kannattaa panostaa siis jo heti alussa, ja jos vauvalla on silloin hankaluuksia tulla toimeen runsaan maitomäärän kanssa, imetysrytmiä voi säätää niin, että äiti imettää samasta rinnasta muutaman kerran peräkkäin ennen kuin vaihtaa puolta.
• Vauvan tehoton imutekniikka. Pelkkä rinnallaoleilu ei lisää vauvan masuun menevän maidon määrää. Vauvan pitää imeä tehokkaasti, jotta hän saisi maitoa ja jotta rintojen tekemä maitomäärä ei vähentyisi. Tehokkaan imun tunnistaa siitä, että vauvalla on laaja imuote ja että vauvan leuka liikkuu ylös-alas ja pitää alhaalla aina pienen paussin. Tämän paussin aikana suu täyttyy maidosta, ja kun leuka liikkuu ylös, vauva nielaisee. Mitä enemmän tätä liikettä tapahtuu, sitä enemmän masuun menee maitoa. Ja mitä enemmän rinnalla vietetystä ajasta on tehokasta imemistä, sitä enemmän vauva saa maitoa. Pikkuvauvalle on tyypillistä nukahtaa pian herumisen hiljennyttyä. Vauvan voi silloin irroittaa rinnalta ja tarjota toista rintaa (tai samaa rintaa uudelleen, jos maitoa tulee runsaasti). Näin vauvan saa hereille ja imemään vähän lisää. Rintaa voi myös imetyksen aikana painaa laajalla C-otteella ja tällä tavalla lypsää vauvan suuhun lisää maitoa. 
• Yli tarpeen jatkettu suihkutissihoito. Helposti aikuisille jää päälle jokin tietty tapa tehdä asioita. Jos maitoa on alussa tullut runsaasti ja äiti on aloittanut ns. suihkutissihoidon maitomäärää hillitäkseen, voi vauva maidon määrän tasaannuttua saadakin maitoa hieman liian vähän. Tässä tilanteessa kannattaa vaihtaa imetystapaa ja tehostaa imetystä. Eli alkaa imettää yhdestä tai useammasta rinnasta joka syötöllä. Mitä enemmän rintoja tyhjennetään, sitä enemmän ne alkavat maitoa tehdä (muutaman päivän viiveellä).
• Äidin sairastaminen. Etenkin kuumetaudit voivat hyvinkin hetkellisesti vähentää maidon määrää. Kun äiti paranee ja elimistökin jälleen pääsee nesteytymään normaalisti, tilanne myös maitomäärän osalta helpottuu, etenkin jos imetystä ei korvata jollain muulla ruokintatavalla. Myös vauvan sairastaminen voi vaikuttaa maitomäärään, etenkin jos vauva on niin nuhainen, että imeminen on vaikeaa. 
• Vauvan sairastaminen. Jo flunssa voi vaikuttaa siihen, miten vauva imee rintaa. Jos flunssa jatkuu pidempään, se voi myös vaikuttaa kasvuun. Kun vauva tervehtyy ja imetystä tehostetaan, kasvukin todennäköisesti lähtee paremmin vauhtiin. Erilaiset krooniset sairaudet voivat myös vaikuttaa kasvuun pidemmälläkin aikavälillä. Ruoka-aineallergiat ja refluksi onkin hyvä sulkea pois, jos vauvan kasvu kaikesta imetyksen tehostamisesta huolimatta hidastuu, eikä muitakaan tekijöitä ole olemassa, jotka voisivat kasvun hidastumaa selittää. 
• Äidin syömät lääkkeet. Jotkin lääkeaineet voivat vähentää maitomäärää, samoin yrtit. Lääkeaineista juuri estrogeeni (yhdistelmäehkäisypillereissä) sekä allergialääkkeissäkin käytetty pseudoefedriini vähentävät maitomäärää pysyvästi. Lääkkeiden vaikutuksen imetykseen voi itse tarkistaa Teratologisesta tietopalvelusta tai pyytää lääkäriä tarkistamaan Lactbasesta tai Teratologisesta. Yrteistä maitomäärää vähentävät selvästi salvia, piparminttu ja persilja. 
• Elämän aikatauluttaminen. Jos on paljon muuta puuhaa, voivat imetyskerrat harventua etenkin silloin, jos vauva ilmoittaa tarpeistaan heikohkosti. Vauva voi tyytyä imemään tuttia sen aikaa, että äiti tehtyä jotain muuta, ja tämä voi olla seikka, joka pidentää imetysvälejä niin, että vauva ei enää saakaan riittävästi maitoa tai rintojen maidontuotto vähenee. Usein vauvat korjaavat asian tiheän imun kaudella, mutta imetystä voi tihentää ja tehostaa äitijohtoisestikin, jos tuntuu, että sille on tarvetta.

Jos kasvun hidastuma johtuu ulkoisista tekijöistä (hormonit, lääkkeet), tilanteen korjaantuminen voi olla kinkkisempää. Usein se vaatii lääkevalmisteen käytön lopettamista tai vaihtamista toiseen ja sen lisäksi imetyksen tehostamista. Jos taas syynä on esim. elämän/imetyksen aikatauluttaminen, jo aikatauluista luopuminen tai niiden väljentäminen sekä imetyksen tehostaminen auttavat korjaamaan tilanteen. Jos taas lisäruoka otetaan käyttöön, voi imetykselle käydä kehnosti, ja paha mieli jää, jos äidin toiveena oli kuitenkin jatkaa imetystä.