Yksi tärkeimmistä, ellei jopa tärkein, asia imetykseen liittyen on vauvan oikea imuote. Ilman sitä vauvan voi olla erittäin haastavaa saada imettyä riittävästi maitoa etenkin jos äidillä ei ole ylituotantoa. Huono imuote myös tekee imetyksestä äidille enemmän tai vähemmän kivuliasta, eikä imetyksen kuulu sattua. 

Usein sanotaan, että vauvan imuote näyttää oikealta, kun huulet kääntyvät ulospäin ja posket ovat pullollaan. Se, miltä ote näyttää ulospäin, ei kuitenkaan riitä määrittelemään, onko ote oikeasti oikea. Jos imetys tekee kipeää tai rinnat ihan haavautuvat, kyse ei ole siitä, että äidin rinnat eivät ole tottuneet imetykseen ja että hänen pitäisi vain imetystä jatkaa hammasta purren, vaan silloin kyse on korjaamista vaativasta imuotteesta. Kipua ei tarvitse sietää eikä siihen pidä tottua. Ennemmin tulee tutkia vauvan imuotetta ja korjata se paremmaksi. 

Kun imetyskivun tai vauvan niukan kasvun syytä selvitellään, ensisijaista on selvittää, minkälainen on vauvan imuote. Hyvässä imuotteessa nänni on syvällä vauvan suussa niin, että se ei hankaudu rikki. Vauvan pää on reilusti takakenossa ja nenä ja napa ovat samaan suuntaan. Äidin ja vauvan välillä ei juurikaan ole ilmarakoa. Vauvan huulet voivat olla voimakkaasti kääntyneenä ulospäin, mikä on hyvä merkki, mutta ei yksin kerro hyvästä imuotteesta. Tämän lisäksi on tarkasteltava nänniä välittömästi imetyksen jälkeen. Jos nännissä on minkäänlaisia muoto- tai värimuutoksia tai se hankautuu rikki imetyksen aikana, imuotteessa on korjattavaa. Vaikka imuote päällisin puolin huulista katsomalla näyttäisi olevan täydellinen.

Imuotteen korjaaminen lähtee imetysasennon parantelusta. Nänniä tähdätään vauvan nenän suuntaan yläviistoon, kohti suulakea. Keskelle suuta tähdättäessä ote yleensä jää liian matalaksi, ja nänni jää vauvan kielen ja kovan kitalaen väliin hankautumaan rikki. Yläviistoon nännin saa tähdättyä, kun vauvan pää on reilusti takakenossa. Reilu takakeno tarkoittaa sitä, että vauva saa suunsa avattua ammolleen. Tätä voi itsekin kokeilla: pidä pääsi ihan suorassa ja avaa suusi niin auki, kuin mahdollista. Vertaa sitä sitten siihen, kun kallistat itse päätäsi reilusti takakenoon ja avaa suusi. Nyt se varmasti aukeaa suuremmalle ja helpommin. Täysin sama juttu vauvallakin! Jotta vauva saa päänsä reilusti takakenoon, hän tarvitsee siihen äidin apua. Vauvaa autetaan siirtämällä häntä 10-15 cm jalkojensa suuntaan ja vetämällä vieläkin lähemmäs äitiä lapaluiden ja pepun takaa. Ja katso, pää pääsee kääntymään enemmän takakenoon!

Oikea imuote on epäkesko. Siinä nännipihaa on vauvan suussa enemmän alahuulen puolelta kuin ylähuulen puolelta. Vauva saattaa toisinaan supistaa imuotetta hillitäkseen maidon virtaamista. Silloin voi miettiä imetyskäytäntöjen muuttamista ja maitomäärän tasaamista tai virtauden hillitsemistä tapauskohtaisesti.

Jos imetysasennon parantelulla ei saa imuotetta korjattua, seuraavaksi on hyvä selvittää, onko vauvalla kireyksiä suun jänteissä. Nämä voivat aika tehokkaasti estää mm. kielen normaalin toiminnan, jolloin imuote jää liian matalaksi ja tekee äidille kipeää eikä vauva saa imettyä riittävän tehokkaasti. Kielijänne voi olla näkyvästi kireä, eli kieli jää hertan muotoiseksi eikä tule kunnolla ulos suusta yli alaikenien. Tai se voi olla posteriorisesti kireä, jolloin se ei pääse liikkumaan normaalisti keskeltä takaa. Jälkimmäinen kireys voidaan todeta vain sormin kieltä kokeilemalla ja sen liikkuvuutta tutkimalla. Kaikki lääkärit eivät tätä vielä osaa tehdä, joten jos posteriorista kireyttä epäilee, on hyvä hakeutua toistaiseksi harvojen ammattilaisten vastaanotolle.

Toinen rakenteellinen imuotetta vaikeuttava tekijä on normaalia koverampi suulaki. Kireä kielijänne ja kovera suulaki kulkevat usein käsikädessä, mutta poikkeuksiakin on. Koveraan suulakeen auttaa oikeastaan vain aika. Sille ei voida tehdä mitään korjaavaa operaatiota, toisin kuin kireille suun jänteille. 

Muista siis, että imetykseen ei kuulu kipu. Jos imetys tekee kipeää tai nännit menevät rikki imetyksestä, imuotteessa on korjattavaa huolimatta siitä, miltä se ulospäin näyttää. 

imuoteasiaa_tietokuva.jpg