Erilaiset aikataulut usein puhuttavat tuoreita vanhempia. Lisäksi niitä koskevia erilaisia ohjeita tulee joka puolelta: isovanhemmilta omansa, neuvolasta omansa, erilaisista vauvanhoito-oppaista omansa. Vaikea on välillä tietää, mitä ohjetta olisi hyvä noudattaa, ettei vain pilaa lasta tai opeta vauvalle vääriä tapoja, joista ei sitten ikinä pääse eroon.

Yleensä aikatauluohjeilla ei tee mitään, kun vauvan kanssa elää. Vauvoilla on omat yksilölliset aikataulunsa, ja hiljalleen he sopeutuvat perheen rytmiin, vaikka vanhemmat eivät kelloa ohjenuorana käyttäisikään. On kuitenkin pari selkeää kelloon liittyvää ohjetta, joita imeväisen kanssa kannattaa noudattaa.

  • Imetysvälien ei tulisi venyä yli kolmen tunnin, kun kyse on vastasyntyneestä vauvasta, joka ei ole vielä syntymäpainossaan.
  • Imetysvälien ei tulisi venyä yli kolmen tunnin myöskään silloin, kun on tarkoitus tehostaa vauvan kasvua. 


Harvalla vauvalla luonnostaan toteutuvat kolmen tunnin imetysvälit. Se ei siis ole mitään sellaista, johon pitäisi automaattisesti pyrkiä. Lähes poikkeuksetta vauva haluaa rinnalla tiheämmin, 1-2 tunnin välein tai tiheämmin. Tämä on täysin normaalia. Huolestua pitää siinä vaiheessa, kun nuori ja ehkä hitaastikin kasvava vauva "haluaa" nukkua pidempiä pätkiä. Se ei ole normaalia eikä vauvalle hyväksi.

Monissa vauvanhoito-oppaissa puhutaan tiheän imemisen kausista, joita tyypillisesti tulee 3 ja 6 viikon sekä 3 ja 6 kuukauden iässä. Näiden kausien aikana vauva haluaa olla rinnalla normaalia tiheämmin eikä välttämättä tyydy vain yhteen rintaan, vaan haluaa imeä molemmista rinnoista monta kierrosta peräkkäin. Jos äiti pumppaa vauvalle kaiken maidon, eikä jäljittele näitä tiheän imemisen kausia, maitomäärä monesti laskee. Muun muassa tästä syystä on epäilty tiheän imun kausien tulevan siksi, että vauva muistuttaa rintoja siitä, että maitoa edelleen tarvitaan. Kyse ei siis ole maidon loppumisesta tai riittämättömyydestä. Maito ei imemällä lopu, vaan määrä sen sijaan kasvaa, mitä enemmän maitoa rinnoista poistuu.

Hyvin monella vauvalla elämän ensimmäiset 6 viikkoa ovat yhtä tiheän imun kautta. Tämä voi tulla suurena yllätyksenä monille uusille äideille. Sattumoisin myös ensimmäiset 6 viikkoa ovat ns. maidontuotannon aikaikkuna. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisten viikkojen aikana rintojen toimintaan vaikuttavat suuresti hormonit, ja maitomäärä säätyy sille tasolle, jonka vauva tarvitsee hyvään kasvuun seuraavan puolen vuoden ajan. Näiden viikkojen jälkeen maitomäärän lisääminen on toki yleensä mahdollista, mutta myös aikaisempaa työläämpää. Maitomäärää voi siis säädellä kysyntää lisäämällä, sillä kun hormonien suuri vaikutus vähenee, rintojen toiminta on riippuvainen kysynnästä: mitä enemmän maitoa rinnoista poistuu ja mitä tiheämmin, sitä enemmän ja nopeammin rinnat uutta maitoa pyrkivät tekemään.

Tiheän imun kausien kesto on hyvin vauva- ja rintakohtaista. Koska rinnat yleensä reagoivat kysynnän muutoksiin muutaman päivän viiveellä, voi tiheän imun kausi kestää pari kolme vuorokautta. Toisilla rinnat reagoivat hitaammin, jolloin tiheän imun kausi kestää pidempään. Tiheän imun kausi voi tulla myös silloin, jos vauvan ympärillä pyörii taudinaiheuttajia, ja vauva alkaa tankata äidinmaitoa vasta-aineita saadakseen. Ja koska vauvat ovat yksilöitä, he haluavat rinnallekin eri tahtiin. Kahdeksan-kymmenen kuukauden iässä eroahdistus ajaa rinnalle tiheämmin tarkistamaan, että äiti on edelleen olemassa. Kehitysvaiheiden mukaiset irtiotot vaativat myös vastareaktion, eli lähentymisen, jolloin vauva käy rinnalla tankkaamassa läheisyyttä. 

Rinnalla olo on vauvalle myös taattua syliaikaa. Toisinaan vauvat pyrkivät tiheästi rinnalle, jos pääsevät syliin vain silloin, kun heitä imetetään. Tällaista tiheän imun kautta voi helpottaa sylittelemällä vauvaa normaalia enemmän sen sijaan, että vauvan laskee imetyksen jälkeen sylistä lattialle, sitteriin tai sänkyyn.

Vauvavuoden aikana on ihan järkevää mennä vauvan mukaan sen sijaan, että yrittää saada vauvan menemään kellon mukaan :)