Imetyksen loppuminen voi olla vieroittamista tai vieroittumista. Joka tapauksessa jossain vaiheessa imetys päättyy.

Pieni vauva ei itsestään vieroitu rinnalta. Hän ei päätä, että nyt en enää äidinmaitoa tarvitse tai halua imeä. Vieroittumiseen on aina jokin syy. Se, mikä se syy on, halutaanko sitä selvittää tai peräti ehkäistä, on tilannekohtaista. Lähes poikkeuksetta vieroittumiseen vaikuttaa muun ruuan ja muun ruokintavälineen tarjoaminen vauvalle. Tästä syystä kun lapsi saa lisäruokaa, kehoitetaan käyttämään imetystä tukevia ruokintamuotoja (mm. tahdistettua pulloruokintaa) ja pitämään imetys pääosassa vauvan ruokinnassa. Etenkin jos äidin toiveena on imetyksen jatkuminen.

Biologinen vieroittumisikä on tutkimusten mukaan keskimäärin 4-7 vuoden iässä. Jos imetys jatkuu useamman vuoden, äidinmaidon merkitys vauvan kokonaisruokavaliossa luonnollisesti vähenee, kun vauva saa energiaa ja tärkeitä ravintoaineita muusta ruuasta, jota hänen elimistönsä pystyy koko ajan paremmin hyödyntämään. Imemisen taitokin hiipuu iän mukana. Lapsi kasvaa irti rinnasta, ja saattaa loppuaikoina käydä rinnalla vain kerran viikossa tai kahdessa. 

Alle puolivuotiaan vieroittaminen
Jos vauva pitää vieroittaa rinnasta alle puolivuotiaana, hän tarvitsee äidinmaidon tilalle äidinmaidonkorviketta. Tarkka määrä lasketaan vauvan painon mukaan neuvolassa. Jos vain mahdollista, imetyksen lopettaminen kannattaa tehdä pikku hiljaa. Näin rinnat sopeutuvat vähentyneeseen maidontarpeeseen, eivätkä kipeydy. Hyväksi koettu tahti on vähentää yksi imetyskerta muutaman päivän välein, ja korvata se sopivalla määrällä korviketta. Tässäkin tilanteessa on vauvaystävällistä käyttää tahdistettua pulloruokintaa maidon antamiseen, tai miettiä, voisiko maidon antaa jollain muulla välineellä. Korvike maistuu vauvan suussa erilaiselta, joten aluksi sen sekaan voi laittaa jonkin verran äidinmaitoa makua tasaamaan. Äidinmaito myös auttaa vauvan elimistöä sulattamaan korvikkeen paremmin.

Yli puolivuotiaan vieroittaminen
Jos vauva vieroitetaan rinnasta yli puolivuotiaana, voi osan imetyksistä korvata myös muulla ruualla. Alle vuoden ikäinen kuitenkin tarvitsee vielä jotain maitoa, ja suositus on, että vauvalle tarjotaan 5-6 dl maitoa vuorokaudessa. Kasvimaidot eivät ole sopivia alle vuoden ikäisille, vaan käyttöön tulee ottaa äidinmaidonkorvike. Jälleen on hellempää rinnoille vähentää yhdestä kahteen imetyskertaa päivässä muutaman päivän välein. Vauvalle mukavinta on aloittaa sellaisista imetyskerroista, jotka eivät ole hänelle kovin tärkeitä. 

Mitä vanhempi lapsi, sitä paremmin äiti voi ottaa käyttöön "en kiellä, en tarjoa" -taktiikan. Siinä lapsi saa rintaa vain silloin, kun itse pyytää. Äiti ei huolehdi rinnan tarjoamista eikä myöskään kiellä lapselta rintaa. Toisten lasten kohdalla tämä johtaa lopulliseen vieroittumiseen, toisten lasten kohdalla vain vähentää rinnallakäyntejä jonkin verran. Vauvan muusta ravinnosta on tärkeää pitää huolta. Vauvan on kuitenkin saatava tarpeeksi ruokaa. Tästä taktiikasta voi hyvin jatkaa enemmän äidintahtiseen suuntaan. Rajoitetaan imetyskertojen pituutta, tarjotaan vaihtoehtoja imetykselle (maitoa lasista, muuta ruokaa) tai harhautetaan lapsi ajattelemaan jotain muuta kuin imetystä (esim. mennään ikkunasta katsomaan, mitä ulkona näkyy). Mitä pidempi aika vieroittamiselle on käytettävissä, sitä enemmän erilaisia keinoja on tarjolla. 

Lapselle vieroittaminen voi olla rankka ja pelottavakin tilanne. Siinähän häneltä ollaan ottamassa pois ja kieltämässä jotain sellaista, joka on ollut läsnä hänen elämässään tähän asti. Lapsi ei itse ajattele olevansa jo niin iso, ettei enää tarvitse rintaa tai että nyt on jo aika lopettaa rinnallakäynnit. Siksi onkin tärkeää, että kun äiti haluaa imetyksen päättyvän, siitä myös lapselle puhutaan ikätason mukaisesti. Asiaa voidaan sanottaa lapselle päivän aikana samoin kuin kaikesta muustakin arjen asioista lapselle puhutaan: kun herätään ja mennään pesulle, kun on ruoka-aika, kun mennään pukeutumaan ja lähdetään ulkoilemaan tai kun ollaan menossa nukkumaan. Samalla tavalla voi alkaa puhua lapselle rinnallakäyntien päättymisestä ja maidon juomisesta esim. mukista. Äiti voi määrittää (ja kertoa) lapselle, että rinnalle pääsee aamulla ja illalla, ja muuna aikana rinnankaipuu hoidetaan muulla ruualla ja runsaalla sylittelyllä. Tai että maitoa saa, kun äiti istuu tietyssä tuolissa. 

Lapsi voi olla hyvin takertuvainen vieroittamisen aikaan, sillä hän voi pelätä, että kohta koko äiti katoaa eikä ole enää hänen luonaan. Lapsi voi olla itkuinen ja harmistunut, ja silloinkin voi lapsen tunnereaktioita sanottaa. Vuorovaikutusta ei tarvitse rajata, vaikka imetys onkin päättymässä, oli kyse kaikesta imetyksen lopettamisesta tai vain yövieroittamisesta.

Äkkivieroitus
Jos tulee tarve vieroittaa vauva rinnalta kerralla, on selvää, että tilanne on rankka niin vauvalle kuin äidillekin. Se kannattaa surra kunnolla, ja antaa vauvankin surra. Tilannetta on toisinaan verrattu samaan tunteeseen, jonka läheisen kuolema aiheuttaa. Ja kysehän on luopumisesta. Äkkivieroituksessa tarvitaan usein neuvolan tukea jo siinä, että korvaavan maidon määrä saadaan sopivaksi. Ja vaikka vauva ei enää kävisikään yhtään rinnalla, jos rintoja ei tyhjennetä, ne pakkautuvat kipeästi ja äiti altistuu rintatulehdukselle. Siitä syystä maidontuotanto kannattaa äkkivieroituksessakin ajaa hitaasti alas. Rintojen tyhjentämistä jatketaan, mutta vähä vähältä harvemmin kuin imetyksen aikana, ja ei niin tyhjiksi. Näin maidon määrä vähenee muutaman päivän viiveellä. Maidon muodostumisen päättyminen kestää keskimäärin 40 vuorokautta, ja sekin jälkeen voi puristamalla saada rinnoista pisaroita ulos. Kärsivällisyyttä siis tarvitaan.

Yövieroitus
On ihan tavallista, että yöimetykset jatkuvat pidempään kuin päiväimetykset. Vauvaa ei tarvitse missään tietyssä iässä vieroittaa yöimetyksistä. Ne eivät tee vauvasta läheisyysriippuvaista tai tarkoita, että lapsi ei ikinä opi nukkumaan yksin, eikä niistä ole hampaillekaan vahinkoa, jos suuhygieniasta muuten huolehditaan hyvin. On hyvin vauvakohtaista, missä iässä vauvan elimistö kykenee jakamaan ravinnosta saatua energiaa koko vuorokaudelle niin, että pitkä (8-12 tunnin) yöpaasto on mahdollista. Alle vuoden ikäisen vauvan keskimääräinen yhtäjaksoinen unijakso tarkoittaa noin viiden tunnin pätkää. Usein vauva nukkuu sen heti alkuyöstä, ja aamua kohti vauvankin uni kevenee. Öisin rinnalle hakeutuminen on sekä mahdollisen nälän ja janon tyydyttämistä kuin myös turvallisuudentunteen vahvistamista: äiti ei ole minnekään kadonnut. Toki yli puolivuotiaalle vauvalle voi öisin nälän iskiessä tarjota muutakin ruokaa kuin maitoa, jos vanhempi niin haluaa. Usein kuitenkin kaikkien riittävän levon kannalta mitä vähemmän öisin tarvitsee tehdä vauvan ruokinnan eteen, sitä parempi.

Yövieroituskin kannattaa aloittaa siitä, että päivän mittaan kertoo, miten toivoo lapsen toimivan: yöllä nukutaan, maito nukkuu, lapsi nukkuu, lelut/autot/eläimet nukkuvat. Näin yövieroituksen alkaminen ei tule lapselle yllätyksenä, lapsetkaan eivät ole ajatustenlukijoita.  Toisille lapsille yöimetyksistä luopuminen voi olla hyvinkin helppoa, ja he siirtyvät vaivattoman oloisesti syömään sekä riittävästi maitoa että muuta ruokaa päivisin. Toiset lapset taas ovat niin aktiivisia päivisin, etteivät malta käydä rinnalla, joten ottavat maitokiintiön täyteen öisin. Silloin yöimetyksiä voi koittaa vähentää tarjoamalla vauvalle rintaa aktiivisemmin päivällä.