Maidonmuodostumisen perusperiaate on se, että rinnat tekevät maitoa sen mukaan, miten paljon maitoa rinnoista poistetaan. Rinnat ovat joustava tuotantolaitos.
Maidontuotannon käynnistäminen vaatii äidiltäkin panostusta: mitä tiheämmin vastasyntynyt saa olla rinnalla ja miten monta rintaa kerrallaan hänen annetaan yhdellä kertaa imeä, sitä tehokkaamman viestin rinnat saavat maidontarpeesta. Pikkuvauvan kanssa ei kannata pyrkiä vauvanhoito-oppaiden mainostamiin 3 tunnin imetysväleihin. Imetyskertojen harventaminen on hyvä keino vähentää muodostuvan maidon määrää. Pikkuvauvalle on hyvä imeä tiheästi. Masu vetää pieniä määriä kerrallaan, ja siksi se pitää täyttää tiheämmin. Myös vauvan verensokeritaso pysyy hyvänä eikä vauva väsähdä niin helposti. Rinnatkin tarvitsevat tätä tiheyttä, että tajuavat, että maitoa todellakin tarvitaan.
Erityisen tärkeää on se, että vauva imee tehokkaasti, eli että rinta todellakin tyhjenee. Pelkkä rinta suussa nukkuminen ei lisää maitomäärää eikä saa vauvan masua täyttymään.
Kun vauva kasvaa, se voi vaikuttaa myös siihen, miten tiheästi hän käy rinnalla. Grammamääräinen painonnousu kertoo tarkimmin ja luotettavimmin siitä, mikä on vauvan ravinnonsaannin tilanne. Kun vauva kasvaa syntymäpainon saavuttamisen jälkeen keskimäärin 140-170 g/vko, hän saa riittävästi maitoa huolimatta siitä, kuinka tiheästi tai harvoin käy rinnalla, kuinka pitkiä pätkiä nukkuu kerrallaan, kuinka monta rintaa hän haluaa yhdellä kertaa imeä tai miltä äidin rinnat tuntuvat. Vauvat ovat yksilöitä. Myös äitien rinnat ovat erilaisia.
Tiukat ohjeet imetysväleistä ja imetykseen käytettävästä ajasta eivät edistä imetystä eivätkä takaa maidon riittävyyttä. Jos tällaisia ohjeita saa, tietää varmasti, että niitä antavalla henkilöllä ei ole oikeaa tietoa imetyksestä ja rintojen toiminnasta.
Imetyskäytäntöjä voi hyvin muuttaa sen mukaan, mikä on kulloinenkin tilanne.
Kun halutaan lisätä muodostuvan maidon määrää, imetetään tiheämmin ja molemmista rinnoista (useammankin kerran) saman imetyksen aikana.
Kun halutaan vähentää/tasata muodostuvan maidon määrää, imetetään samasta rinnasta pidempään toisen huilatessa pidempään. Tämä tyhjennysvälin pidentäminen on se juttu, jolla rinnat ymmärtävät, että maitoa ei tarvitakaan niin paljon.
Rinnat reagoivat kaikenlaisiin muutoksiin muutaman päivän viiveellä. Siksi sekä imetyksen tehostamista että maitomäärän tasaamista tulee tehdä jonkin aikaa (noin 1-2 viikkoa), että se vaikuttaa toivotusti. Tarkkana kannattaa olla etenkin maitomäärän tasaamisessa: Kun määrä on tasaantunut, ei tasaamiseen tähtäävää käytäntöä kannata enää jatkaa. Vauvan kasvua on myös seurattava normaalia tiheämmin.
On täysin normaalia imettää molemmista rinnoista useamman kerran saman imetyskerran aikana, kuten on täysin normaalia imettää samasta rinnasta useampi peräkkäinen imetyskerta. Rintojen varastointikapasiteetti vaikuttaa siihen, miten tiheästi rintoja on tyhjennettävä. Jos varastointikapasiteetti on pieni (vauva juo "snapsilasista"), pitää rinnat tyhjentää saman imetyksen aikana useampaan kertaan, että vauvan saama maitoannos on hänelle sopiva. Jos varastointikapasiteetti on suuri (vauva juo "tuopista"), voi yhden rinnan tyhjentäminen riittää, tai tyhjennyksen voi jakaa pariinkin osaan. Nämä siis sen lisäksi, mikä on maitomäärän tilanne (niukasti vs. liikaa).
Älä vertaa imetyskäytäntöjäsi muiden imetyskäytäntöihin! Toimi niin, miten on rinnoillesi ja vauvasi kasvulle hyväksi. Olemme kaikki erilaisia. Tilanteet muuttuvat, ja niiden mukana voi hyvin muuttaa imetyskäytäntöjä. Vauvankin ensimmäinen elinvuosi on yhtä muutosta :)
sunnuntai, 22. tammikuu 2017
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.