Näin juhlakauden alla monilla herää kysymyksiä etenkin imettävien äitien alkoholinkäytöstä - eikä tarvitse olla edes itse imettävä äiti. Aloitetaan siis siitä.

Ensin alkoholi.
Äidinmaidossa alkoholia on yhtä paljon kuin äidin veressäkin. Tämä on fakta. Äidinmaito myös poistuu äidin verestä samaa tahtia kuin maksa alkoholia polttaa. Tämäkin on fakta. Osmoosissa aineen pitoisuudet pyrkivät tasoittumaan voimakkaammasta laimeamman suuntaan, eli kun alkoholia poistuu verestä, äidinmaidon alkoholipitoisuuskin vähenee. Tästä syystä alkoholin takia ei rintoja tarvitse pumpata tyhjiksi ennen kuin voi vauvaa imettää, jos on jonkin verran alkoholia juonut. (Pumppaaminen voi olla järkevää viihteellä ollessa kyllä siksi, että alkoholi diureettina voi saada rinnat pingottumaan tavallista nopeammin ja enemmän, ja kurjaa on olla pidempään vauvasta erossa, jos rinnat ovat tukalan pinkeät.)

Vaikka alkoholia on äidinmaidossa yhtä paljon kuin äidin veressäkin, vauva ei saa samaa määrää alkoholia omaan elimistöönsä, vaikka äiti vauvaa alkoholin vaikutuksen alaisena imettäisikin. Veressä alkoholia on promilleina. Kun äiti on 0,5 promillen humalassa, alkoholipitoisuus veressä on 0,5 promillea. Tämä tarkoittaa, että yhdessä desilitrassa maitoa on 0,05 millilitraa alkoholia. (Raskauden aikana tilanne on eri, kun mm. alkoholi menee vauvaan suoraan istukan kautta. Silloin nollalinja on erittäin suositeltua ja kannatettavaa vauvan terveydentilankin takia.)

Alkoholi ei lisää maitomäärää. Sen sijaan se voi heikentää herumista, etenkin tiheästi käytettynä, ja silloin myös vähentää muodostuvan maidon määrää.

Alkoholittomaksi ruuaksi tai juomaksi katsotaan sellainen, jonka alkoholipitoisuus on alle 1,2%. Myös joissain ruoka-aineissa on luonnostaan alkoholia (etanolia), ja luonnossa sitä syntyy pieniä määriä käymisreaktion yhteydessä etenkin rypäleissä, hedelmissä, viljassa ja perunassa, eli sokeri- ja tärkkelyspitoisissa aineissa. Ruuanlaitossa käytetty alkoholi (marinadit, flambeeraus yms.) ei myöskään kokonaan häviä kuumentamisen yhteydessä.

Nykytiedon mukaan alkoholinkäytön turvallista rajaa imetysaikana ei ole voitu määritellä, joten alkoholin nauttimista imetysaikana on suositeltavaa välttää. Satunnaisen saunaoluen tai -siiderin tai viinilasillisen jälkeen ei ole tarpeen pitää imetystaukoa tai pumpata maitoa rinnoista pois. Kuitenkin hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää, että imettää/pumpata (säilytykseen tai vauvalle juotettavaksi) voi pumpata silloin, kun olisi taas ajokunnossa. Jos äiti nauttii alkoholia enemmän, humalatila yhdistettynä vauvan hoitamiseen on todellinen riski vauvalle. On siis tärkeä huomioida, että vauva tarvitsee aina selvän hoitajan. 

Suurimmillaan alkoholin määrä maidossa on noin tunnin kuluttua sen nauttimisesta. Vauva voi olla hieman ihmeissään, jos alkoholi sattuu maistumaan maidossa yhtään. Tai jos äiti tuoksahtaa alkoholille. Myös vauvan uni voi olla kevyempää ja unipätkät hieman normaalia lyhyempiä. 

Alkoholin vaikutuksen alaisena perhepeti ei ole oikea paikka nukkua vauvan kanssa. Ihan sama, onko alkoholia nauttinut vauvan äiti tai isä tai muu läheinen ihminen.

Sitten tupakka. 
Tupakoinnissa nikotiinia suurempi riski on itse asiassa kaikki ne muut myrkyt, joita tupakoija saa niin iholle, hiuksiin, vaatteisiin kuin uloshengitysilmaankin. Nikotiinia menee jonkin verran äidinmaitoon ja sen pitoisuus on suurin n. 15 minuuttia tupakoinnin jälkeen. Nikotiinin puoliintumisaika on n. 90 minuuttia, eli siinä kohdassa äidinmaidossa on enää puolet yhden savukkeen nikotiinista jäljellä. Vaikka nikotiinia menee äidinmaitoon, sitä imeytyy vähäisiä määriä maidosta vauvan ruuansulatuskanavassa vauvan verenkiertoon. Vauvalle on parempi, että tupakoiva äiti myös imettää, sillä silloin vauva saa äidinmaidosta kaiken mahdollisen hyödyn ja suojankin tupakoinnin muita vaaroja vastaan. Jos vauva on korvikeruokittu ja äiti tupakoi, tupakoinnin haitat ovat vauvan kannalta huomattavasti suuremmat johtuen juurikin noista muista myrkyistä, mitä tupakoinnista tulee. 

Jos imettävä äiti tupakoi, siinä on hyvä koittaa ajoittaa tupakointi sopiviin hetkiin. Mielellään niin, että äiti tupakoi mahdollisimman pian imetyksen jälkeen ja niin, että edessä on mahdollisimman pitkä (luonnollinen) imetystauko, esim. vauvan mennessä yöunille.

Entäpä kahvi, tai tarkemmin sanottuna kofeiini?
Kofeiiniakin on äidin veressä ja maidossa, jos äiti kofeiinipitoisia juomia/ruokia käyttää. Kofeiinin ongelmana on, että se ei poistukaan vauvan elimistöstä samaan tahtiin kuin aikuisen, vaan kerääntyy ja aiheuttaa siten ongelmia etenkin alle puolivuotiaalle vauvalle. Vastasyntyneellä kofeiinin puoliintumisaika on 2-5 vuorokautta. 3-5 kuukauden ikäisellä n. 14 tuntia. Kofeiini voi aiheuttaa vauvassa rauhattomuutta ja masuvaivoja sekä normaalia katkonaisempia unipätkiä. Kofeiini imeytyy äidin vereen ja kudoksiin ja sitä kautta siirtyy myös äidinmaitoon täysin noin 45 minuutissa ja pitoisuus on suurimmillaan 15-120 minuuttia nauttimisen jälkeen. Kofeiinipitoisuus puolittuu aikuisen elimistössä noin neljässä tunnissa.

Kupillisessa (2,4 dl) suodatinkahvia on kofeiinia n. 120-180 mg. Erikoiskahveissa kofeiinin määrä voi olla paljon suurempi, esim. Starbucksin pienessä kupillisessa kahvia voi olla peräti 250 mg kofeiinia.  Samankokoisessa kupillisessa mustaa teetä kofeiinia on n. 50 mg ja vihreässä teessäkin n. 30-35 mg. Lasillisessa (3,5 dl) kolajuomaa on kofeiinia n. 35-45 mg. Suklaapatukassakin on 10-30 mg kofeiinia. Raskauden aikana kofeiinin määrää suositellaan rajoitettavan maksimissaan 200 milligrammaan vuorokaudessa. Se tarkoittaa siis kahta pientä kupillista tai yhtä isoa mukillista suodatinkahvia. Imetyksen aikana etenkin ensimmäisen puolen vuoden aikana kofeiinin määrä suositellaan yhä rajoitettavaksi maksimissaan n. 200 milligrammaan vuorokaudessa. Ja jos vauva reagoi kofeiiniin, määrää kannattaa vähentää ja katsoa, minkälaisia vaikutuksia sillä on vauvaan.

*

Tarkoitus ei ole, että imettävän äidin on elettävä pullossa ja varottava kaikkea mahdollista. Imetysaika yhdistettynä raskauteen voi olla (joidenkin mielestä yllättävän) pitkäkin ja useamman lapsen äidin kohdalla monta vuotta. Ei ole mitään syytä sille, etteikö imettäväkin äiti voisi elää normaalia elämää, vaikka siihen sitten kuuluisi muutama alkoholiannos silloin tällöin, rentouttavat kahvihetket tai vaikka hermosauhut.