On edelleen hyvin yleistä kuulla myös terveydenhuollon ammattilaisilta, että puolivuotias ja sitä vanhempi vauva ei tarvitse ravintoa yöaikaan. Tämä antaa olettaa, että koko elämänsä aikana vauhdikkaimmin kasvavana vauva voisi olla tuosta noin vain ravinnotta 8-12 h vuorokaudessa. Ja tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa etenkään yleistettynä koskemaan kaikkia yli puolivuotiaita vauvoja. Yhtäjaksoinen yöpaasto voi alle vuoden ikäisellä olla keskimäärin 5 h ja 1-1,5-vuotiaalla 7 h. Vielä usea alle kaksivuotiaskin herää nälkäisenä 7-8 tunnin yöunien jälkeen, eikä se ole ollenkaan väärin tai huono asia.

Sikeimmin vauva nukkuu alkuyöstä, joten silloin on todennäköistä, että tuollainen 5 tunnin unipätkä toteutuu. Jotta äitikin saa nukkua saman verran yhtäjaksoista unta, voisi kokeilla mennä vauvan kanssa nukkumaan muutamana iltana viikossa. Kun vauva on lähemmäs vuoden ikäinen tai jo vanhempi, voi vauvaa alkaa kannustaa nukahtamaan ilman aikuisen apua. Yksi vauvaystävällinen keino on lastenlääkäri ja IBCLC Jay Gordonin menetelmä. Se on suunniteltu ensisijassa perhepedissä nukkuville yli vuoden ikäisille, mutta mikään ei estä sitä käyttämästä myös omassa sängyssään nukkuville vauvoille. Alkuperäinen teksti (englanniksi) on luettavissa täällä. Tässä alla siitä suomenkielinen referaatti.

Tarkoitus on tällä menetelmällä opettaa vuoden ikäinen ja sitä vanhempi lapsi vähitellen nukkumaan ja nukahtamaan ilman vanhemman apua ja ilman rinnallakäyntiä. Kun tiedetään, että yli vuoden ikäinen lapsi kykenee jo keskimäärin 6-7 tunnin yhtäjaksoiseen unipätkään, tällä autetaan häntä pääsemään siihen. Tavoitteena ei siis ole, että lapsi nukkuu kellon ympäri häiritsemättä vanhempiaan, vaan tällä haetaan 6-7 tunnin pätkää, jolloin vauva ei käy rinnalla vaan pärjää ilman ja oppii myös nukahtamaan ilman aikuisen apua. (On hyvä muistaa, että ihmiset nukkuvat sykleissä, joissa on sekä syvää että kevyttä unta. Aikuisetkin havahtuvat kevyen unen vaiheessa, saattavat katsoa kelloa, kääntää kylkeä tai pöyhiä tyynyä ja nukahtavat sitten uudelleen. Lapsilla sama juttu, mutta apua tarvitaan tuossa uudelleen nukahtamisessa. Lisäksi lapset vielä kaipaavat varmistusta siitä, että heitä ei ole hylätty.)

Yli puolen vuoden ikäisen kanssa menetelmää voi tietyin osin soveltaa n. 4-5 tunnin unipätkän saamiseksi. Silloin on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että vauva saa rintaa riittävän tiheästi muuhun vuorokauden aikaan. Yöllisiin havahtumisiin vaikuttavat myös motoristen taitojen kehittymisen vaihe sekä eroahdistuskaudet, ei vain rinnankaipuu/nälkä.

Kerro lapselle, mitä yöllä tapahtuu. Asiasta voi hyvin puhua lapselle hyvissä ajoin etukäteen. Kerro, että yöllä nukutaan. Kerro, miten muutkin nukkuvat (oravat, autot, koirat...) Panosta päivisin hellittelyyn ja imetykseen, että vauva kokee saavansa sekä syliä että maitoa riittävästi hereillä ollessaan.

Ensimmäinen vaihe:
Menetelmän soveltaminen aloitetaan siis valitsemalla sellainen 6-7 tunnin aikajakso, jolloin lasta ei ole jonkin ajan kuluttua tarkoitus enää ruokkia yöunien aikana. Otetaan esimerkiksi klo 23-06. Ensimmäisen kolmen yön aikana ennen klo 23 vauvaa voi hyvin imettää kuten tähänkin asti on tehty. Kun sitten päästään tuohon tavoiteaikajaksoon, vauvaa edelleen imetetään, kun hän on rintaa vailla, mutta lyhyemmän aikaa eikä hänen anneta nukahtaa rinnalle. Uneen imettämisen sijaan vauvaa silitellään ja hellitellään sängyssä muuten, ja rauhoitellaan puhumalla ja hyssyttämällä. Vauva todennäköisesti protestoi ja on vihainen rutiinin muutoksesta, mutta se ei ole vaarallista, kun aikuinen on vauvan vieressä ja häntä rauhoittelemassa. Tärkeää on, että vauva nukahtaa rauhoitteluun, ei rinnalle. Se ei haittaa, jos hän nukkuu aluksi vain vartin ja havahtuu uudelleen. Silloin voi toistaa äskeisen: imetä, mutta älä anna nukahtaa rinnalle vaan rauhoittele ja nukuta muulla tavoin. Jatka näin, kunnes tavoiteaikajakso päättyy klo 6 aamulla. Sen jälkeen imetä ja nuku kuten ennen menetelmän aloittamista. Nämä kolme ensimmäistä yötä ovat usein ne rankimmat.  

Toinen vaihe: 
Seuraavien kolmen yön aikana pidä sama tavoiteaikajakso. Jos/kun vauva tänä aikana herää, nosta hänet syliin, mutta älä imetä. Laske vauva nukkumaan hereillä, ja rauhoittele uneen silittämällä, taputtelemalla, hyssyttämällä ja rauhallisella puheella. Jos syliin nostaminen tuntuu raskaalta, pidä vauvaa vieressäsi ja hali häntä, ja sen jälkeen rauhoittele uneen kuten edellä. Vauvalle voi oikeasti olla iso muutos se, että öisin ei pääse enää rinnalle. Siihen sopeutumiseen voi mennä aikaa, ja jos yhtään tuntuu, että vauva ei vielä ole valmis, menetelmän voi keskeyttää ja aloittaa uudelleen, kun vauva on siihen valmiimpi.

Kolmas vaihe: 
Seuraavien neljän yön aikana tuon saman tavoiteaikajakson aikana vauvaa rauhoitellaan tarvittaessa vain koskettamalla ja rauhoittavasti puhumalla. Häntä ei nosteta syliin eikä oteta rinnalle. Vauva voi edelleen vähän protestoida, mutta se on ihan ok. 

Tästä eteenpäin:
Näiden kymmenen yön jälkeen jatka kuten viimeisellä jaksolla: voit imettää vauvan uneen illalla ja imettää myös yöllä muulloin kuin tuon 6-7 tunnin aikana, jonka olet omaksi uniajakseksi määritellyt. Jos vauva havahtuu, hänet rauhoitellaan nukkumaan kevyellä kosketuksella ja rauhallisella puheella. 

Jos lapsi sairastuu tai tulee muita muutoksia normaaliarkeen (esim. matka), ei haittaa, jos öisin vauva uudelleen alkaa käydä rinnalla. Tämän unirytmien muutosmenetelmän voi aina toistaa tarvittaessa. Ja kun lapselle tulee ikää lisää, nukahtaminen ilman aikuisen apua alkaa sujua paremmin ja paremmin ja myös yöunet pitenevät.