Kuuluvatko sauvakävely ja imetys samaan kategoriaan? Molemmilla edistetään terveyttä, mutta kaikki eivät kuitenkaan niistä innostu. Onko kyseessä yksi niistä muoti-ilmiöistä, jotka vain tulevat ja menevät?

Imetyshän on ensisijassa vauvan ruokkimista fysiologisella ja vauvalle tarkoitetulla ravinnolla. Jos ajatellaan aikaa niinkin lähellä kuin sata vuotta sitten, harva ei-imetetty vauva selvisi hengissä. Muulla kuin äidinmaidolla ruokkiminen ei ole kuitenkaan mikään uusi asia. Jo entisaikojen roomalaiset ruokkivat jälkeläisiään lehmänsarvesta tehdyllä "pullolla", ja Suomessakin puhuttiin maitosarvista  vielä 1900 luvun alussa.

On totta, että nykyään imetys on pinnalla ja siitä puhutaan, sekä puolesta että vastaan. Näppituntumalla voisi sanoa, että puolestapuhujat ovat niitä, jotka ovat "onnistuneet" imetyksessään. Imetyksen esilläpitoa vastaan ovat taas ne, joiden imetys ei ole syystä tai toisesta "onnistunut", tai jotka ovat lapsettomia tai omista syistään päättäneet olla kokonaan imettämättä.

Imetys on paljon esillä siksi, että se on tunteita herättävä aihe. Jokaisella on siitä jotain sanottavaa, ketään se tuskin jättää kylmäksi. Lisäksi imetyksestä on edelleen kierrossa valtava määrä myyttejä ja harhaluuloja, jotka putkahtelevat pintaan vähän väliä. Ja sitten on kaikki se imetykseen liittyvä tutkimustieto, jota kertyy yhä enemmän. Tieteellisesti todistettua on vaikeampi kumota, vaikka välillä tuntuu, että kyse on yhä vain siitä, mitä Kopernikuskin aikoinaan koki ilmoittaessaan maapallon olevan pyöreä.

Koska imetys on myös kokemukseen liittyvää toimintaa, ei toisten kokemaa voi vääräksi todistaa. Ja tämä entisestään lisää vettä myllyyn mitä imetyskeskusteluihin (tai väittelyihin) tulee. Voi olla erittäin vaikea hyväksyä esim. sitä tosiasiaa, että maidon muodostuminen ei voi loppua yhtäkkiä, jos kokemus vahvasti viittaa toiseen näkökulmaan. (Se, miten paljon näiltä kokemuksilta voitaisiin välttyä imetystietoutta lisäämällä, on asia erikseen.)

Ilman imetystä ihmisiä olisi täällä maapallolla huomattavasti vähemmän kuin mitä nyt on. Kun on kyse vauvan ensisijaisesta ravinnosta, niin muoti-ilmiöksi asia on harvinaisen vakava.

Imetystä ei kukaan lobbaa, se ei rikastuta ketään. Kun korvikevalmistajat vievät maitojauhetta kehitysmaihin ja kehottavat äitejä käyttämään sitä ennemmin kuin imettämään vauvojaan, voisi puhua muoti-ilmiöstä. Mitä rikkaat länsimaalaiset edellä, sitä köyhät kehitysmaalaiset perässä. Harmi vain, että jälkimmäisillä on usein huomattavasti vähemmän puhdasta vettä käytössä, vähemmän rahaa ostaa kallista korvikejauhetta (ja siten vähemmän ravitsevaa korviketta vauvoille ruuaksi) ja vähemmän lukutaitoa lukea ohjeet jauhepurkin kyljestä.

Pidetään vain imetysasia pinnalla. Kun imetys lisääntyy täällä ja koetaan normaaliksi arkipäivän toiminnaksi vauvaperheissä, se lisääntyy myös muualla, ja vauvojakin syntyy vähemmän. Imetyksen ehkäisyteho on nimittäin erittäin tehokas nimenomaan kehitysmaiden naisilla, liittyen myös heidän heikompaan ravitsemukseensa. Tehdään yhdessä tästä maailmasta vauvoille hyvä paikka syntyä ja kasvaa.