Imetykseen vaikuttavat sekä imetyskäytännöt (eli kuinka tiheästi ja hyvin rintoja tyhjennetään) että eri hormonit. Alun maidonnousuvaiheessa hormoneilla on selvästi suurempi osuus maidon muodostumisessa kuin kysynnän ja tarjonnan lailla. Tätä hormonaalista vaihetta kestää n. 3-6 ensimmäistä viikkoa. Sen jälkeen maidon muodostumisen vakiintuessa tärkeämpään rooliin astuvat imetyskäytännöt.

Estrogeeni on hormoni, joka vaikuttaa mm. rintojen kehittymiseen. Sen määrä naisen elimistössä on suuri mm. raskauden aikana. Kun vauva syntyy, estrogeenin määrä myös putoaa. Estrogeenin tehtävänä raskauden aikana on ylläpitää kohdun paksua limakalvoa, ehkäistä uudet ovulaatiot sekä valmistella rintoja maidon muodostumisen vaiheeseen. Suuret määrät estrogeenia kuitenkin estävät maitoa muodostumasta, ja tästä syystä raskauden aikana imettäessä maitomäärä lähes kaikilla vähenee raskauden edetessä. Samasta syystä ei myöskään yhdistelmäehkäisyvalmisteita suositella imettäville äideille. Estrogeenin tasot pysyvät matalalla melko pitkään synnytyksen jälkeenkin. 

Progesteroni eli keltarauhashormoni vaikuttaa maitorakkuloiden kasvuun raskauden aikana. Myös sen suuri pitoisuus äidin elimistössä estää maidon muodostumista. Synnytyksen jälkeen progesteronin taso laskee. Minipillereissä ja hormonikierukassa vaikuttavana hormonina on keltarauhashormoni, jonka ei pitäisi niin pieninä pitoisuuksina vaikuttaa muodostuvan maidon määrään imettävillä äideillä. Kuitenkin jotkut äidit ovat huomanneet maitomäärän vähentyneen hormonaalisen ehkäisyn aloittamisen jälkeen, ja syynä voi silloin olla tämä hormoni.

Prolaktiini on mukana maitorakkuloiden kasvattamisessa ja tiehyiden rakentamisessa. Kun vauva imee rintaa, prolaktiinin taso äidin verenkierrossa nousee, ja maitoa muodostuu. Tiheät imetykset pitävät prolaktiinitason sopivan korkealla riittävän maidon muodostumisen kannalta. Korkeat prolaktiinitasot myös ehkäisevät ovulaatiota, ja tähän perustuu osittain täysimetyksen ehkäisevä vaikutus. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ehkäisyteho on korkeimmillaan, kun vauva on alle 6 kk, syö vain rintaa (ei siis tuttia eikä pulloa), imee ympäri vuorokauden ainakin 3-4 tunnin välein, eikä äidillä kuukautiset ole vielä synnytyksen jälkeen alkaneet. Jos uusi vauva olisi katastrofi, täysimetyksen ehkäisytehoon ei kannata täysin luottaa.

Oksitosiini on mielialahormoni. Mitä rennompi fiilis ja parempi mieli, sitä helpommin ja enemmän oksitosiinia erittyy. Oksitosiini saa kohdun supistelemaan ja maidon herumaan. Kun vauva imee rintaa, rinnan hermotus vie aivolisäkkeelle viestin, ja aivolisäke aloittaa oksitosiinin ja prolaktiinin erittämisen. Vauvan päälaen nuuhkiminen ja sieltä erittyvät feromonit tehostavat äidillä oksitosiinin eritystä, joten vauvalta on hyvä riisua myssy pois, kun vauva on rinnalla. Myös ihokontakti lisää oksitosiinin eritystä, samoin kuin kaikenlainen hellä hieronta ja koskettaminen. Pitkä halaus on takuuvarma oksitosiiniryöpytin! Oksitosiini on palkitseva hormoni: mitä enemmän sitä on verenkierrossa, sitä paremmaksi olo muuttuu, ja sitä enemmän oksitosiinia vastaavasti erittyy. Positiivinen kierre on syntynyt :)

Adrenaliini on stressihormoni, joka vähentää oksitosiinin määrää veressä. Kun äiti on stressaantunut, heruminen on tiukemmassa, ja äiti huolestuu siitä entisestään. Tällaisissa tilanteissa oksitosiinin saa virtaamaan, kun hengittää syvään ja rauhallisesti, siirtää ajatukset pois itse imetystapahtumasta (eikä mieti, miksei jo heru), alkaa vaikka hyräillä jotain lempikappaletta ja liikkua kevyesti hyräilyn tahtiin. Adrenaliinia on vaikea pitää yllä pitkiä aikoja ainakaan suuressa määrin. Voisi jopa sanoa, että tässäkin tilanteessa "hyvä voittaa pahan", eli oksitosiini kukistaa kyllä adrenaliinin, kun sille annetaan mahdollisuus.

FIL-tekijä, kysynnän ja tarjonnan lain välittäjäaine on tärkeässä asemassa imetyksen aikana: Mitä enemmän ja useammin maitoa rinnoista poistetaan, sitä enemmän ja nopeammin rinnat maitoa tekevät. FIL vaikuttaa itse maidossa ja toimii kummassakin rinnassa erikseen. Mitä enemmän FIL:iä on rinnoissa, sitä vähemmän maitoa tulee. Tästä syystä on tärkeää tyhjentää rintoja tiheästi ja näin pitää myös FIL:in määrä pienenä etenkin silloin, kun vauva on täysimetyksellä ja imetystä on tarvetta tehostaa ja vauvan maitomäärää kasvattaa. Kysynnän ja tarjonnan lain aikana maidon muodostumisessa ei ole eräpäivää. Myös melko pienellä kysynnällä maidon erityksen saa pidettyä käynnissä. Näin usein onkin, kun rinnalla käy yli vuoden ikäinen taapero.

Jos äidin hormonitoiminta palautuu nopeasti synnytyksen jälkeen, käytännössä se tarkoittaa usein tiukkuutta maitomäärissä ja herumisessa. Toisinaan asialle ei voi tehdä mitään muuta kuin yrittää rentoutua ja sitä kautta antaa tilanteen korjaantua. Jos tätä ennen imetys on saanut kunnon startin, hormonien vaikutus aikaa myöten pienenee ilman että imetys on vaarassa. Kun hormonien ylivalta heikkenee, imetyksessä pätevät kysynnän ja tarjonnan lait.

Kun kuukautiskierto tuntuu vaikuttavan imetykseen, voi avuksi ottaa kalsium- ja magnesiumlisän (oletetun) ovulaation ja vuotopäivien ajaksi. Hyvin usein äidit huomaavat maidon tiukentuvan noin kolmen kuukauden kohdalla. Jos äiti haluaa jatkaa imettämistä ilman lisämaitoja, on tässä kohdin tärkeää tehostaa imetystä sen sijaan, että kokeilee, onko vauvalla niin nälkä, että hän huolii pullon. Usein vauvan tiheän imun kaudet osuvat sopivasti juuri niille ajankohdille, kun äidin hormonitoiminta vähän muuttuu. Niin hyvin äiti ja vauva ovat synkronissa keskenään :) Jos vauva tuntuu olevan jatkuvasti rinnalla ja kärttyinen, ja äiti on hiljattain aloittanut hormonaalisen ehkäisyn, voi se olla vauvan käyttäytymisen syynä. Tällöin vaihtoehtona on lopettaa kyseisen ehkäisymenetelmän käyttö ja tehostaa imetystä (maitomäärä palautuu kyllä, kun sille annetaan mahdollisuus) tai seurata tarkemmin vauvan painonkehitystä, kestää normaalia ärtyisämpää vauvaa - etenkin jos kasvu on edelleen ok - ja jatkaa hormonaalisen ehkäisyn käyttöä. Valinta on äidin.