Nyt sen aamutohtori jo sanoi ääneen, jota kuulemma lääkäreille Suomessa on jo pitkään faktana viestitetty: täysimetyssuositusta ollaan muuttamassa alaspäin.

Tätä se allergiaväitöskin vähän enteili. Kun nyt suuren kansan mielestä kuuden kuukauden täysimetys ei suojaakaan allergioilta ja kun sen saman suojan saa lääkäreiden mukaan jo neljän kuukauden täysimetyksellä, niin muutetaanpa samantien koko suositusta. (Niin, ja etteivät äidit syyllistyisi, jos syystä tai toisesta eivät täysimetäkään puolta vuotta...)
Aamutohtori samalla tosin voivotteli liiallista hygieenisyyttä, jonka osaltaan tiedetään vaikuttavan allergioiden puhkeamiseen. Mutta kun sehän on selvää, että hygieenisyydestä ei tingitä: on rokotteet, on desinfiointiaineet, on puhdistusaineet, jotka räjäyttävät lian pois. Näistä huolimatta vauvat pitäisi saada aikaisessa vaiheessa kosketuksiin elämän kanssa. Ja helpoitenhan se käy, kun vauvoille ryhdytään syöttämään teollisia lastenruokia ja vellejä mahdollisimman aikaisin. Tätä mieltä vaikutti aamutohtori olevan.

Kertoisiko joku, miksi imetys nähdään vain ruokintana? Kertoisiko joku, kuka kumma kuvittelee, että imetys on yltiöhygieenista? Imetys on niin paljon enemmän kuin vain ruokaa! Ja miten niin imetyksen aikana vauva ei altistuisi bakteereille ja muulle ei-hygieeniselle materialle? Onhan äidin iholla bakteereita, jotka välttämättä päätyvät vauvan suuhun, kun tämä imee äidin rintaa. Ei kukaan äiti ole niin yltiöhygieeninen, että pesee rintansa saippualla ja vielä desinfioi ne ennen (jokaista) imetystä. Ei tarvitse,  sillä vauvan kuuluu saada elimistöönsä mm. hyviä bakteereja. Muuten allergian puhkeamisen riski kasvaa, niin.

Mutta onhan se totta, että imetyksestä on helppo lähteä karsimaan epämääräisiä muuttujia. Imetys on monien mielestä lähes poikkeuksetta syy äitien masentumiselle ja väsymiselle. Imetys on suuri syyllinen lasten pahoinvoinnin lisääntymiseen. Kun eiväthän ne itsenäisty, kun roikkuvat äitinsä rinnoissa kiinni vielä vuoden ikäisinä! Ja koska imetys on niin tavattoman rasittavaa, väsyttävää ja sitovaa, niin sehän tietysti aiheuttaa äitien masentumista ja väsymistä. Ei, syy ei ole tukiverkon puuttumisessa, isien pitkissä työpäivissä ja yksinäisyydessä, ei suinkaan.  Jos äiti ei imettäisi, vauvan voisi antaa muualle hoitoon, ja äiti saisi levätä - vaikka siivoamalla kotia. Ja jotta vauvasta tulisi reipas ja itsenäinen lapsi ja nuori ja aikuinen, hänen on hyvä oppia jo varhain, että äiti ei ole tärkein. Ei saa kiinnittyä eikä ripustautua. Ei edes silloin, kun ihminen on avuttomimmillaan. Onhan lasta hyvä pitää sylissä (nykyään), mutta ei nyt, herranen aika sentään, liikaa!

Asiaan palatakseni: Tiedetään, että muun ravinnon aloittaminen imetyksen ohessa vähentää allergiariskiä. Tämä on todettu mm. Ruotsissa, jossa jokunen vuosi sitten vauvojen keliakiatapaukset lisääntyivät, kun imetys lopetettiin ja vauvoille alettiin antaa viljavellejä hyvinkin varhaisessa vaiheessa. Tilanne siellä korjaantui, kun äitejä kehotettiin imettämään viljojen ruokavalioonottamisen ohessa.
Kun imetyssuositus monen uuden äidin mielessä muuttuu muotoon "yritän imettää nyt ainakin sen puoli vuotta, sillä sen jälkeenhän imetyksestä ei ole vauvalle mitään ravitsemuksellista hyötyä ja sen voi sitten lopettaa", niin siihen nähden voikin olla ihan viisasta aloittaa muun ravinnon antaminen jo nelikuiselle. Jos imetys on kuitenkin puolen vuoden kohdalla loppumassa, niin siinä vauva ehtii tottua muuhun parisen kuukautta ennen imetyksen suojaavan vaikutuksen päättymistä. Eihän imetys nimittäin suojaa, jos vauvaa ei imetetä.

Täysimetyssuosituksen muuttuminen tuntuisi näillä näkymin olevan vain suomalaisten lääkärien tiedossa. Heille taisikin olla kova pala se, että imetyksestä on allergiariskin vähenemisen lisäksi paljon muutakin hyötyä sekä vauvalle että imettävälle äidille. Imetystä kun ei oikeasti voi mitata numeroissa ja saavutuksissa. Se vaikuttaa sekä kehoon että mieleen. Ja ne molemmat ovat ihmiselle tärkeitä ihan alusta asti.