Hamuilu
Hyvin harva vastasyntynyt ja pikkuvauva alkaa imeä kuin vanha tekijä, eli ottaa imuotteen ja alkaa syödä. Toisin kuin elokuvissa tai vauvanhoito-oppaissa siis kerrotaan :) Pikkuvauvan rinnalle tulo voi näyttää aikuisista aikamoiselta sähellykseltä: vauva vie käsiään suun eteen (ja äiti koittaa saada niitä siitä pois), vauva kääntelee päätään puolelta toiselle, vauva voi lipoa nänniä kielellään, vauva voi rutistaa rinnan ihoa nyrkkiinsä ja koittaa viedä sitä suuhunsa, vauva voi alkaa äännellä hermostuneena, vauva voi nokkia rintaa päällään. Ja vasta, kun nämä kaikki on suoritettu, vauva on valmistanut itsensä ja rinnan imemistapahtumaan, ja hän voi tarttua rintaan kiinni ja alkaa imeä. Mitä vanhemmaksi vauva tulee, sitä lyhyempi aika hamuiluun menee, ja sitä vähemmän siinä on eri vaiheita. Uninen seitsenkuinen voi pari kertaa heiluttaa päätään rinnan edessä ja tarttua sitten rintaan kiinni. Vaistot ohjaavat vauvaa, ja kun äiti huolehtii hyvästä imetysasennosta (vauva koko etupinnaltaan ihan kiinni äidissä ja pää reilusti takakenossa), vauva hoitaa usein loput.

Hulinat
Vauvan ensimmäisen vuoden aikana tapahtuu todella paljon muutoksia vauvan elämässä, ja näissä muutosvaiheissa erilaiset hulinat ovat hyvin tyypillisiä. Vaikka vanhemmilla on alussa se käsitys, että vauvan elämä on koko ajan samanlaista, se ei suinkaan pidä paikkaansa, ja usein eri kehitysvaiheisiin liittyvät hulinat tulevatkin vanhemmille enemmän tai vähemmän yllätyksinä. Niitä ei myöskään samalla tavalla odoteta kuin motorisen kehityksen eri vaiheita, kuten kierähtämisen, ryömimisen, konttaamisen, istuumaan nousemisen, pystyyn nousemisen, kävelemisen ja puhumisen oppimista, vaikka ne usein liittyvätkin toisiinsa: Kun keho kehittyy, aivotkin kehittyvät, ja hulinoita tulee. 

Kasvu
Vauvan tulisi saavuttaa syntymäpainonsa kahden viikon ikään mennessä. Suurimmalla osalla vauvoista paino putoaa hieman syntymäpainosta ensi päivinä. Turvallinen pudotus on vähemmän kuin 10 %. Kun syntymäpaino on saavutettu, vauvan olisi hyvä kasvaa 140-170 g/vko, kuitenkin vähintään 500 g/kk ensimmäisen puolen vuoden ajan. Vauva saa riittävästi ravintoa, jos painonnousu on ylläkerrottua. Jos kasvussa on notkahduksia, voi tehostaa imetystä. 

Kiinteä ruoka
Kun vauvalla on muun ruuan syömisen valmiudet (n. 4-6 kk iässä), eli hän osaa istua (tuettuna), koordinoi silmän ja käden yhteisliikkeitä ja vie tavaroita hallitusti suuhunsa sekä on kiinnostunut syömisestä, voi hänelle alkaa antaa maisteluannoksia kiinteää ruokaa, tai sormiruokaa. Jo yksi lusikallinen sosetta tai yksi sormiruokapala on vauvalle yksi ateria. Aterioiden määrät ja annoskoot kasvavat hiljalleen vauvan kasvaessa. Vauvanruokapurkki EI ole ateriayksikkö.

Kolostrum
Ensimaito, jota rinnat alkavat erittää usein jo raskauden puolivälistä lähtien, ja joka on "maitotiivistettä": Kaikki tarpeellinen ja vielä vähän enemmän tiiviimmässä muodossa. Kun vauvan syntymän yhteydessä istukka poistuu kohdusta, maito alkaa hiljalleen muuttua ns. kypsäksi maidoksi. Jos rinnalla käy taapero ja vauva syntyy, taapero ei voi juoda vauvalle tarkoitettua maitoa jo raskausaikana.

Maisteluannokset
Kun vauvalla on muun ruuan syömisen valmiudet (n. 4-6 kk iässä), eli hän osaa istua (tuettuna), koordinoi silmän ja käden yhteisliikkeitä ja vie tavaroita hallitusti suuhunsa sekä on kiinnostunut syömisestä, voi hänelle alkaa antaa ns. maisteluannoksia ikätason mukaista muuta ruokaa. Maisteluannos tarkoittaa täsmällisemmin teelusikallisen kärjellistä sosetta, jota vauva saa maistella. Maisteluannosten antaminen päättää imetetyn vauvan  täysimetyksen ja siirtää vauvan osittaisimetykselle. 

Maitokakka
Yksinomaan maitoa saavan vauvan kakka voi vaihdella paljon. Kaikki on ok, kunhan kakka ei ole valkoista tai sysimustaa. Jälkimmäinen voi olla viite siitä, että ulosteessa on verta, ja asiaa on hyvä tutkia. Maitokakka haisee usein happamalta. Jos se on pistävän hajuista tai todella limaista ja myrkynvihreää, voi se olla merkki ruoka-aineallergiasta. Jos kakka on kuin muotovaahtoa, on se usein merkki runsasmaitoisuudesta.
Täysimetetyn vauvan olisi hyvä kakata päivittäin ensimmäiset 4-6 viikkoa. Sen jälkeen kakkatahti voi harventua, kunhan kasvu jatkuu hyvänä. Jos kasvu on niukkaa ja kakkatahti harva, tulee imetystä tehostaa. Täysimetetty voi hyvin kakata 10 kertaa päivässä tai parinkin viikon välein, jos kasvu on kunnossa ja kakka on tullessaan löysää maitokakkaa. 

Osittaisimetys
Termi kertoo siitä, että vauva saa äidinmaidon lisäksi muutakin ruokaa, kuten äidinmaidonkorviketta tai maisteluannoksia soseista ja/tai sormiruokaa. Suurin osa vauvoista on jossain elämänsä vaiheessa (yleensä yli 4-6 kuukauden ikäisinä) osittaisimetettyjä. Osittaisimetys voi jatkua niin pitkään kuin se vain äidistä ja lapsesta tuntuu hyvältä. Parasta ennen -ikärajaa ei olekaan.

Sormiruoka
Kun vauvalla on muun ruuan syömisen valmiudet, eli hän osaa istua (tuettuna), koordinoi silmän ja käden yhteisliikkeitä ja vie tavaroita hallitusti suuhunsa sekä on kiinnostunut syömisestä, voi vauvan ulottuville antaa ikätason mukaista ruokaa tartuttavaksi ja suuhun vietäväksi. Mielellään niin isoina paloina, että vauva saa ne nyrkkiinsä niin, että osa ruuasta jää ulkopuolelle ja vauvan maisteltavaksi. 

Täysimetys
Termi kertoo siitä, mitä ruokaa vauva saa. Kun vauva on täysimetetty, hänen suuhunsa menee vain äidinmaitoa sekä tarvittavat ravintolisät/lääkkeet (kuten esim. D-vitamiini ja toisinaan maitohappobakteerit). Termi ei arvota äitiyttä millään tavalla. Täysimetystä suositellaan ensimmäiset puoli vuotta. Jos vauva kasvaa normaalisti, hän ei yleensä tarvitse muuta ruokaa. Jos kasvu on niukkaa ja vauva alle 4 kk ikäinen, ensisijassa tehostetaan imetystä.

Uni
Pienen vauvan on tärkeää saada ravintoa läpi vuorokauden. Pientä vauvaa ei siis ole tarkoituksenmukaista kouluttaa nukkumaan pitkiä unipätkiä. Äidinmaito sulaa nopeasti ja on myös aivojen tärkeää polttoainetta. Rinnalla käyminen ympäri vuorokauden kuuluu olennaisena osana kädellisten elämään alkuvuosina. 
Noin vuoden iässä vauvan kokonainen yö on keskimäärin viisi tuntia. Se usein osuu alkuyöhön, ja uni kevenee ja vauva havahtuu tiheämmin aamua kohti. Eri tutkijat uskovat, että unesta havahtumiset ja rinnalle haluamiset liittyvät voimakkaasti vauvan biologiaan ja suojelevat tätä kätkytkuolemalta: vauva ei pääse vaipumaan niin syvään ja pitkäkestoiseen uneen, että hänen olisi siitä vaikeampi havahtua. Myös äidin lähellä nukkuminen on yksi kätkytkuolemalta suojaava tekijä.