Mitä pienempää vauvaa imettää, sitä tärkeämpää on mahdollistaa vauvalle hyvä asento rinnalla. 

Hyvässä imetysasennossa

  • Vauvalla on "ruoto" suorassa: korva, olkapää, kylki ja lantionsivu samassa linjassa. Tai voi ajatella myös, että nenä ja napa ovat samaan suuntaan.
  • Vauva on täysin äitiä vasten. Mitä vähemmän ilmaa on vauvan kehon ja äidin kehon välissä, sitä turvallisempi olo vauvalla on, ja sitä enemmän hän voi keskittyä imemiseen sylissä ja rintakontaktissa pysymisen sijaan.
  • Äidillä on hyvä ja rento olo imetysasennossa. Jos hartiat jännittyvät, se voi vaikuttaa herumisherkkyyteen. Sen lisäksi voi seurata päänsärkyä ja muita fyysisiä ikäviä vaivoja. Nyrkkisääntönä on tuoda vauva rinnalle, ei rintaa vauvalle.
  • Vauva saa päänsä tarpeeksi takakenoon. Käytännössä vauvaa pitää siirtää tämän jalkojen suuntaan 10-15 cm, että pään asento on hyvä. Pään takakenoa voi vielä parantaa likistämällä vauvaa pepusta ja selästä enemmän äitiä vasten. 


Hyviä imetysasentoja on monia: perinteinen kehtoasento, ristikehtoasento, kylkimakuulla, istuen vauva kainalossa (jalkapalloasento, nimi tulee siitä, miten pelaajat juoksevat kentällä amerikkalainen jalkapallo kainalossa), takakenoinen imetysasento... Itse asennolla sinällään ei ole väliä, mutta sillä on, miten vauvaa siinä asennossa pidellään.
Nämä kuvat ovat muuten hyviä, mutta kolmessa ylimmässä vauvaa olisi hyvä siirtää hieman tämän jalkojen suuntaan.

Takakenoinen imetysasento onnistuu myös pienen vauvan kanssa, ja siinä vauvaa ei tarvitse juurikaan kannatella, vaan vauva voi levätä koko kehonsa painolla äitiä vasten, ja keskittyä vain imemiseen.

Ristikehtoasento on erinomainen ihan pienen vauvan kanssa. Siinä vauvan saa ohjattua rinnalle samalla kun rinnanpuoleinen käsi jää vapaaksi rinnan muotoilulle tarvittaessa. (Kuvassa jälleen voisi vauvaa siirtää hieman tämän jalkojen suuntaan.)

Kylkimakuulla voi imettää molemmat rinnat ilman että pitää kylkeä kääntää. Alempi rinta usein sujuu luonnollisemmin ja helpommin, kun se on monesti lähempänä kylkimakuulla olevan vauvan suuta. Mutta myös ylemmästä rinnasta voi imettää ihan hyvin, kun äiti kääntyy hieman enemmän vatsamakuulle, ja tukee itseään viemällä ylempänä olevan jalan enemmän koukkuun vartalon eteen.

Hyvä imetysasento mahdollistaa vauvalle hyvän imuotteen. Hyvässä imuotteessa rinta on vauvan suussa hieman epäkeskosti, nänni kohti kitalakea, ei suoraan keskellä suuta. (kuva) Nänniä tähdätään vauvan nenään niin, että vauva joutuu nostamaan leukaa ylöspäin. Jos vauva ei kurkottele nänniä niin kuin itse kurkottelisit nenäsi edessä roikkuvan viinirypäletertun alimmaista rypälettä (kuva), siirrä vauvaa 10-15 cm tämän jalkojen suuntaan ja likistä pepusta ja selästä vielä enemmän itseäsi vasten, ikään kuin kietoisit vauvan ympärillesi. Vauvan huulet kääntyvät ulospäin, ja rintaa on vauvan suussa enemmän kuin vain nänni. Kaikesta huolimatta hyvää imuotetta ei voi päätellä siitä, miltä se ulospäin näyttää. Tärkeintä on katsoa, miltä nänni näyttää heti, kun vauva päästää siitä irti. Jos se on normaalin muotoinen mutta hieman pidempi, ja normaalin värinen, kaikki kunnossa. Todennäköisesti imetyskään ei silloin sattunut. 

Huonossa imuotteessa

  • nänni on suusta ulos tullessa eri muotoinen kuin suuhun mennessä: uuden huulipunapuikon tai nokkahuilun puhallusosan muotoinen; nännin keskellä on rantu; väri on vaalea.
  • imetys sattuu (koska nänni jää liian eteen vauvan kovan kitalaen ja kielen väliin, ja pahimmassa tapauksessa hankautuu rikki)
  • ote on niin suppu, että vain nänni on vauvan suussa. Otteen supistaminen on pienen vauvan ainoa keino hillitä suuhun tulevan maidon määrää. Tämä ongelma on usein runsasmaitoisilla äideillä. Tällöin kannattaa kokeilla suihkutissihoitoa.
  • vauvan nenä ottaa kiinni rintaan, mutta leuka ei (eli pää ei ole riittävästi takakenossa)
  • vauvan leuan liike ylös-alas ei näy, eli maitoa ei siirry rinnasta vauvan suuhun
  • voi kuulua naksutusta, kun vauva imee. Tämä voi johtua joko vuolaasta maidontulosta, tai tiukasta kielijänteestä. Puhu asiasta neuvolassa mahdollisimman pian.
  • rinta lähtee helposti vetämällä vauvan suusta pois

Jos rinta on täydenpinkeä, vauvan on vaikea saada siitä hyvää otetta. Silloin vauvaa kannattaa auttaa vielä niin, että juuri ennen imetystä painaa napakasti hetken sormenpäillä nännin tyvestä kohti rintakehää. Tekniikan nimi on RPS (Reverse Pressure Softening), ja sen avulla saadaan työnnettyä maitoa ja mahdollista kudosturvotusta sisällepäin rintaan, jolloin nännin alueen iho antaa enemmän myöten, ja vauva saa otettua paremman imuotteen. Etenkin ihan pienen vauvan voi olla vaikea saada hyvää otetta rinnasta. Isompi vauva osaa jo homman, eikä rintaa tarvitse samalla tavalla pehmentää ennen imetystä.

Huonon otteen aiheuttama kipu voi olla pientä epämukavuutta tai todella raastavaa kipua, ja kaikkea siltä väliltä. Lisäksi huono ote altistaa rinnat ihorikoille, tiehyttukoksille ja rintatulehduksille. Sitä ei tarvitse sietää, vaan sitä kannattaa pyrkiä parantamaan. Otteen parantaminen lähtee asennon parantamisesta. Kun vauva on hyvässä asennossa, hänen on helpompi ottaa hyvä ote rinnasta. Ei toisin päin.